Pari uskomusta käärmeistä

Tuli mieleen eräs hyvin levinnyt urbaanilegenda käärmeistä. Olen itse tämän kuullut pari kertaa ja ensimmäisellä kerralla kyllä uskoin ja kauhistelin asiaa. Silloin minulla ei vielä yhtäkään herppiä ollut enkä ollut niihin mitenkään perehtynyt. Toisella kerralla onneksi tiesin jo sanoa ettei pidä paikkaansa. 

Kyseessä on siis tämä: Nainen (toki voi olla mieskin, mutta nyt on nainen) ihmettelee kun hänen boansa kieltäytyy pitkään ruuasta ja käyttäytyy omituisesti. Eräänä aamuna(?) hän herää siihen kun tämä boa on pitkin pituuttaan hänen vieressään, ja hän päättää soittaa eläinlääkärille, joka kuultuaan boan erikoisesta käytöksestä kehottaa naista lähtemään koko talosta välittömästi pois, sillä käärme on aikeissa syödä hänet. Siksi se on siis kieltäytynyt ruuasta, kun suunnittelee isomman aterian syömistä, ja siksi se oli suorana kiinni naisen kyljessä kun se mittaili häntä, että mahtuuko muija masuun. 

EI. Tämä on siis aivan täyttä humpuukia. Käärme ei toimi noin. Ensiksikään ne eivät suunnittele aterioitaan niin, että "jätän neljä pupua syömättä ja syön sitten muutaman kuukauden päästä vuohen." Ne saalistavat ennemmin sillä ajatuksella, että "ruoka, syön sen." Jos siis sattuu olemaan nälkä. Käärme voi paastota erilaisista syistä, mutta koskaan se syy ei ole se, että suunnitelmissa on syödä isompi saalis ensi kerralla. Mahdollisia syitä ruuasta kieltäytymiseen voivat olla esim. tiineys, käärme on kipeä, ei vaan ole nälkä, kevättä rinnassa... Tai vaikka outo ruokaeläin jota ei ole ns. tottunut syömään. Esimerkiksi meidän vanhempi kunkkuboa ei alkuun millään meinannut kiinnostua kanista kun siihen siirryttiin. Rotta maistui kyllä heti, mutta kania se vaan kiersi ja haisteli. Lopulta se kyllä sen aina söi yön aikana kun jätin sen vaan terraan hillumaan. Toiset ei millään halua palata esim. gerbiilin tai hamsterin jälkeen takaisin hiireen tai rottaan. Luonnossa toki tällaiset nirsoilevat yksilöt karsiutuvat usein aika nopsaan pois. 
Käärmeen aivotoiminta on hyvin erilaista kuin ihmisen, ei se mieti tuollaisia asioita. Se joko syö tai ei syö. 

Toiseksi, käärme ei ikinä mittaa mahdollista saalistaan menemällä sen viereen, jos ollenkaan. Kuinka moni voi rehellisesti sanoa nähneensä vaikka kyyn jonkun myyrän vieressä silleen "Hei pysyhän hetki paikallas, mä tässä mittaan vähän voinko syödä sut. Jee kiitti, nyt susta tulee käärmeenruokaa!" Ei se vaan toimi niin, tietenkään. Käärmeet kuolis sukupuuttoon jos tuollaista tekisivät. Joskus käärme voi napata liian ison suupalan eikä pysty välttämättä syömään sitä. Ja voi myös kuolla siihen. Valitettavasti. Mutta mittailemaan ne eivät ikinä ryhdy. 

Oma pikkuboa veteli tyytyväisenä erään kerran ihan hirveän ison hiiren, vaikeeta se oli mutta kyllä se sen lopulta sai syötyä. Siinä kohtaa olisi ehkä mittailu auttanut. 

Ja siis sitä en sano etteikö käärme voisi tulla viereen ja ihan kylkeen kiinni (herää kysymys: miksi se ei ole terraariossa? Vai nukkuuko omistaja siellä terraariossa?). Tähän saattaisi olla syynä esimerkiksi lämpöön hakeutuminen. Ei suinkaan minkäänlainen mittailu.

Eli ensi kerralla kun kuulet tämän käyneen naapurin tuttavalle tai serkun puolison veljelle, voit vähän valistaa kertojaa. 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Toinen usein kuultu luulo käärmeistä. "Onko niiltä poistettu myrkkyhampaat?" 

Ei ole. Kuristajakäärmeillä ei ole myrkkyhampaita. Ne kuristavat saaliinsa. Ja myrkkykäärmeiltäkään niitä ei poisteta. Eli se mamba tai kobra on ihan yhtä vaarallinen siellä terraariossa kuin luonnossa, mutta näitä myrkkykäärmeitä ei toki ole ihan kenellä tahansa harrastajalla. Ne vaatii jo next level -osaamista. Itse kyllä myrkyistä haaveilen, mutta vielä on osaamista ja varmuutta saatava ennen kuin voin edes harkita sellaisen hankkimista. Ja niin kauan kun lapset on pieniä, ei tule kuuloonkaan. 

Myrkkykäärmeen hampaat siis pysyvät visusti siellä suussa. Samoin myrkkyrauhaset. Hampaiden (ja rauhasten) poistaminen tuottaisi vain turhaa kärsimystä käärmeelle, ja sehän toki kasvattaisi uudet revittyjen tilalle. Käärme katkoo hampaitaan välillä mm. ruokaillessaan, ja tilalle kasvaa uusia. Katkenneet hampaat kyllä tekevät tulehdusriskin, mutta eipä sille oikein mitään voi. Tulehduksen tullessa se hoidetaan. Useinkaan irronneet hampaat eivät tuota ongelmia. 

Ja hei, käärmeet myös kakkaa. Kyllä. Ja se haisee kamalalta!